Tervetuloa minä

Blogeja on tullu luettua nyt reilu vuosi ja enemmänkin nuorien äitien sekä tulevien äitien blogeja.

Monesti olen meinannut alkaa kirjoittamaan blogia mutta aina siihen on tullut este eikä ole ollut mitään "syytä" miksi aloittaisin sen. Nyt siihen on kunnon syy ja se on tämä mahassa kasvava asukki. Elikkä vähänaikaa sitten testiin tuli yhden viivan sijasta kaksi joka oli iloinen uutinen 7kk yrittämisen jälkeen. Ennen tätä joka kuussa toivoin pahoinvointia aamuisin tai useampaa tarvetta käydä vessassa mutta EI! Useaan otteeseen mietin, olisiko mahdollista etten tule saamaan lapsia? mitä jos minussa on vika? entä poikaystävässä? miksei se plussa vaan tule siihen tikkuun!

Kummatkin olemme siis 19 vuotiaita ammattiin valmistuneita ja täytämme 20 ennen lapsen tuloa. Itse käyn töissä säännöllisesti ja poikaystäväni on parhaillaan hankkimassa sitä. Asumme kylässä jossa kaikki tuntee/tietää toisensa ja raskaudesta kertominen/ näyttämine pelottaa hieman. Moniko vanhempi ihminen tulee kertomaan kun nuorena pitäisi elää ja rellestää eikä hankkia perhettä. Hankkia kokemuksia. Eihän nuin nuori voi olla äiti, eihän se osaa edes olla äiti. Toivon että kaikkeen tottuu ja tämä uutinen otetaan ilolla sitten vastaan kun sen aika on tulla julki. :)

 

Olisi kiva sada lukijoita joilla olisi sama tilanne elikkä nuoria lapsen hankkineita/odottavia äitejä joilta voisi udella/lukea blogista minkälaisia tilanteita raskauden aikana teillä on ollut. Syyttelyä nuorena äidiksi tulemisesta yms...

 

Kaikki vaan mukaan seuraamaan masuasukin kasvamista!

T: rv  5